Todellinen kuntotasosi
Fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä rooli sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja ylipainon riskiryhmiin kuuluvien yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Tämä on totta kai hienoa mutta miksi tyytyä tähän? Onko kävelylenkkeily muutaman kerran viikossa oikeasti tarpeeksi edistämään terveyttä?
Tutkimukset osoittavat että pelkkä fyysinen aktiivisuus ei yksin riitä saavuttamaan terveyshyötyjä. Onkin tämän vuoksi suositeltavaa että jokainen huolehtisi arkiaktiivisuuden lisäksi myös liikunnastaan, ruokavaliostaan, unen laadustaan ja stressinhallinnasta. Kokonaisvaltainen lähestyminen onkin paras tapa lähestyä asiaa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Miten saamme selville terveyskuntomme tason?
Tämä tulee testata. Tulosten kautta saamme selville nykyisen terveyskuntomme sekä potentiaaliset riskitekijät, samalla selviää mihin osa-alueisiin meidän tulisi keskittyä harjoittelussamme sekä onko tilanteen parantamiseksi tehty työ todella ollut tuloksekasta.
Sanonta kuuluu –
“Jos et mittaa - arvailet!”
joka tiivistää asian täydellisesti. Testaaminen on välttämätöntä mikäli haluat olla tarkka sekä luotettava toimija liikunta-alalla. Sairauksien oikea-aikaiseksi havaitsemiseksi sekä hoitamiseksi on tarpeen toteuttaa säännöllisesti lääketieteellinen tutkimus. Järjestelmällisen tutkimuksen kautta tulisi havaita kaikki potentiaaliset sairaudet sekä niiden esiasteet, jotka kertovat oletko fyysisesti terve vai ei.
Jos systemaattisen testauksen kautta havaitaan sairaus tai viittaus mahdolliseen tulevaan ongelmatilaan ovat lisätutkimukset tarpeen. Mikäli tutkimus kuitenkin osoittaa että olet terve, kuuluu jatkokysymys edelleen:
Kuinka terve olet?
Millä tasolla fyysinen terveydentilani on?
Fyysinen terveydentaso on riippuvainen kyvystä vastustaa ulkoista kuormitusta ja se voidaan ajatella terveyskuntona tai urheilusuorituksena.
Terveyskunnon jatkumo
Ympäri maailmaa elää satoja miljoonia ihmisiä joiden terveydentila vaihtelee sairauden ja terveyden välimaastossa, passiivisessa elämäntilanteessa, joka ei kuitenkaan vaadi lääketieteellistä apua. Sairauksien oireita ei vielä ole mutta passiivisen elämäntavan myötä ja ilman tilanteeseen puuttumista on vain ajan kysymys milloin oireita alkaa ilmetä.
Siirtyminen jatkumolla keskipisteestä vasemmalle on osoitus terveydentilan asteittaisesta heikkenemisestä. Oikealle päin siirtyminen taas on osoitus terveyskunnon tason parantumisesta.
Jatkumon vasen puoli
Jatkumon vasemmalla puolella on sairastumisen esiasteen vaihe. Tässä vaiheessa olevalla henkilöllä ei ole vielä virallista diagnoosia mutta hänen elämänlaatunsa häiriintynyt - hän nukkuu huonosti ja väsyy helposti. Nämä ovat henkilöitä, jotka terveysongelmistaan huolimatta, suoriutuvat arjestaan enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Onko tämä kuitenkaan elämää, jota toivot läheisillesi? Siirryttäessä vasemmalle on kliinisen sairauden vaihe, jossa oireita jo esiintyy. Pidemmälle meneminen voi johtaa jo vakavaan arkielämää vaikeuttavaan haittaan. Tässä vaiheessa oleva henkilö ei tarvitse liikunta-alan ammattilaista vaan lääkäriä avukseen saavuttaakseen jälleen keskipisteen jatkumolla. Ymmärtääksesi paremmin tämän tilanteen, kuvittele ihminen joka on hukkumaisillaan. Tarvitseeko hän kyseisessä tilanteessa uimaopettajaa vai Baywatchin Mitch Buchannonin avukseen?
Henkilö joka on jatkumolla vaiheiden 1-2 kohdilla on vaarassa ajautua ns. väärälle puolelle. Valmentajan tulee määritellä hänen liikuntareseptinsä prioriteetit päätavoitteen ollessa heikoimpien osa-alueiden parantaminen. Mikäli henkilöllä on kipuja tai muita huomioitavia seikkoja tulee muita ammattilaisia kuten fysio- tai ravintoterapeuttia aina konsultoida.
Vaiheiden 3-4 saavuttaminen on osoitus terveyskunnon kehittymisestä parempaan. Tässä vaiheessa elämänlaatu on korkeammalla tasolla. Harjoittelun tavoite on edelleen heikoimpien osa-alueiden parantaminen mutta harjoittelun määrä niiden osa-alueiden kesken joita tulee parantaa ja joita tulee ylläpitää on erilainen.
Jatkumon oikea puoli
Siirryttäessä jatkumolla oikealle tulemme korkean toimintakyvyn ja hyvän terveyden vaiheeseen, jossa ei koeta minkäänlaisia oireita. Se on vaihe, jolloin asiakas on jo saavuttanut paljon ja hänen on ylläpidettävä tämä taso. Se on myös merkityksellinen vaihe valmentajalle - hänen tulee laatia ohjelma joka motivoi jatkamaan harjoittelua saavutetun tason ylläpitämiseksi. Kun henkilö saavuttaa tämän tason on tarpeen määritellä uudelleen harjoittelun tavoite ja sisällyttää siihen elementtejä urheilun ja suorituskyvyn parantamisen puolelta. Asiakas voi ylläpitää tätä tasoa useita vuosia sisällyttämällä harjoitteluunsa elementtejä urheilun puolelta, kuten esimerkiksi ketteryys-, voima- tai anaerobisen kestävyyden harjoitteita. On selvästi nähtävissä että henkilö joka on saavuttanut tämän tason on kaukana jatkumon vasemmasta reunasta. Korkea kuntotaso varmistaa korkean elämänlaadun sekä positiivisen vaikutuksen myös kansantalouden näkökulmasta. Tällä tasolla olevan henkilön sairauspoissaolot vähenevät ja hän on myös tuotteliaampi.
Terveyskunnon komponentit
Terveyttä edistävät kuntotavoitteet on mahdollista saavuttaa liikunnalla joka kehittää ja ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, terveellistä kehonkoostumusta, lihaskuntoa, kestävyyttä sekä yleistä toimintakykyä. Ennen fyysisen harjoittelun aloittamista on kuitenkin saavutettava positiivinen terveyskunnon taso.
Useimmille ihmisille fyysinen aktiivisuus turvallista ja riskitöntä, mutta entä jos fyysinen aktiivisuus heikentää terveyttäsi.
Tästä syystä, joidenkin henkilöiden on tarpeen tarkistuttaa terveydentilansa yksityoskohtaisemmin ennen liikunnan aloittamista. Esitietokyselyyn vastaaminen on siis tarpeellista. 15-69 vuotiaille suunnatut kyselytutkimukset yleisestä terveydentilasta sekä sydän- ja versuonitautien riskitekijöistä kertovat onko tarpeen konsultoida lääkäriä ennen liikunnan aloittamista. Mikäli henkilö on yli 69 vuotias eikä säännöllisesti harrasta liikunta on tärkeää aina konsultoida lääkäriä ennen liikunnan aloittamista.
Terveyskunnon komponentteja on siis neljä:
- Kehonkoostumus
- Kehonhallinta ja toimintakyky
- Aerobinen kunto
- Cardio fitness
Kehonkoostumus
Kehonkoostumus
Kehonkoostumusta käytetään kuvaamaan kehon suhteellista rasvakudoksen määrää. Prosenttiluku kuvaa kehossa olevan kokonaisrasvan prosenttiosuutta kehonpainosta. Tämä lukema saadaan jakamalla rasvamassan määrä kehon kokonaismassalla ja kertomalla luku 100%. Rasvattomaksi massaksi lasketaan kaikki kudokset jotka eivät ole rasvakudosta. Kehonkoostumus on tärkeä indikaattori yleisestä terveydentilasta ja voi paljastaa sairauksia joihin liittyy liian alhainen tai kohonnut rasvaprosentti.
Tyypin 2 diabeteksen sekä liikalihavuuden ehkäisy ovat yleisesti niitä etuja joita voimme saavuttaa parantamalla tätä osa-aluetta.
Kehonhallinta ja toimintakyky
Selviytyäksemme päivittäisistä toimistamme ilman loukkaantumisia tarvitsemme yleistä kehonhallintaa ja toimintakykyä. Näihin voidaan laskea sellaiset kuten hengittäminen, ryhti, tasapaino, yleiset liikemallit, liikkuvuus ja asennonhallinta. Tämän osa-alueen parantaminen vaikuttaa suoraan yleiseen elämänlaatuun joka kantaa myös arkeen ja päivittäiseen toimintakykyymme, oli kyseessä sitten liikuntaan tai elämään yleensä liittyvä seikka. Lisäksi se vähentää lannerangan kiputiloja ja vähentää loukkaantumisriskiä.
Lihaskunto
Lihaskunto voidaan jakaa voimaan ja kestävyyteen.
Painavien esineiden liikuttelu ja nostelu vaatii maksimivoimaa. Lihasvoima voidaan määritellä suurimmaksi määräksi voimaa jonka lihas tai lihasryhmä kykenee tuottamaan supistumisen kautta.
Jos olet ammattimainen laukkujen kantaja tai tottunut kiipeämään portaita tarkoittaa se että lihaskestävyytesi on hyvällä tasolla. Lihaskestävyys on lihaksen tai lihasryhmän kyky supistua toistuvasti ilman väsymystä. Aktiviteetteja jotka vaativat lihaskestävyyttä ovat esimerkiksi ryhdin ylläpitäminen, puutarhanhoito ja yleisesti harjoittelu joka sisältää useita toistoja. Lihaskunnon parantamisella on monia vaikutuksia kuten esimerkiksi osteoporoosin ehkäisy ja näin vähentää putoamisten ja luunmurtumien riskiä.
Kestävyyskunto
Kestävyyskunto kertoo onko sydämen, keuhkojen ja lihasten toimintakyky riittävällä tasolla. Kestävyyskunnon mittari on maksimaalinen hapenottokyky. Hapenkulutusta koskevan tiedon perusteella on mahdollista määritellä henkilön harjoitukselle kuormitustaso ja jopa energiankulutus. Hapenkulutuksen arvioimiseksi käytämme askellustestiä tai submaksimaalista hapenottokyvyntestiä ergomaterillä. Miten siis vaikutamme terveyteen parantamalla tätä osa-aluetta?
Aerobinen harjoittelu ei paranna vain ihmiskehon fysiologista toimintakykyä vaan myös mielenterveyttä. Yleisesti aerobinen harjoittelu auttaa: parantamaan verenkuvaa, laskemaan verenpainetta, ehkäisemään liikalihavuutta, vähentää elimistön tulehdustekijöitä ja edistää palautumista sekä lisää yleistä kestävyyttä. henkilöt joilla on korkeampi maksimaalinen hapenottokyky myös palautuvat nopeammin liikunnasta (niin matala kuin kova tehoisesta). Sydän- ja verisuonitaudit ovat viime vuosien yleisin kuolinsyy ja on arvioitu että tämä trendi jatkuu Euroopassa vielä seuraavat 20 vuotta. Lukuisat tieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet että kestävyyskunnon parantamisella on tähän kuolinsyyhyn laskeva vaikutus. Aerobinen harjoittelu on liikunnan muoto jolla eniten positiivisia vaikutuksia terveyteen sekä myös suoria vaikutuksia ihmisen elämänlaatuun.
Tärkeää muistaa
WE DONT SHARE YOUR PERSONAL INFO WITH ANYONE | PRIVAT POLICY